Ympyrät

Viimeisimmästä blogipäivityksestä on hurahtanut jälleen viikkoja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että en olisi värkännyt hopean ja helmien parissa. Työn alla on muutama tilauskoru ja sen lisäksi muutama muu koru.
Nyt esittelen kuitenkin korvikset, jotka tein tilaustyönä. Korvakorujen tilaaja halusi, että koruissa käytetään vain hopeaa ja kiinnitys tulisi olla mieluiten tappilla. Korvikset ovat n. 2 cm pitkät.
"Ympyrät" (tilaustyö)

Pisara ja verkko

Tämän kevään osalta hopeakurssi on nyt ohi. Harmi, just kun tuntui että pääsi vauhtiin. Kurssille mennessäni minulla oli suunnitelmissa tehdä sormus jossa on istutettu kivi ja tietenkin opetella piina-ketjun tekeminen. Jälkimmäisen sain tehtyä, mutta muuten hullaannuin hopeasaveen. Tässä muutamia kuvia kurssilla tekemistäni riipuksista.
Pisara

Verkossa

Koru ja sen laatikko

Eilen kävin juhlimassa sitä, että ystäväni on perjantaista lähtien opetellut kirjoittamaan iäkseen 3-alkuisen luvun. Onnittelut hänelle siitä, ja kiitokset todella mukavista juhlista. Sankari on omien sanojensa mukaan harakka, joten lahjaksi hän sai minulta jotain kiiltävää.
Helmetti-keskustelupalstalta sain ihanan idean @nialta tuohon korulaatikkoon.

Muutto

Olen saanut kommentteja, että tämän blogin sivuille on vaikea kommentoida korujani, joten olen päättänyt vaihtaa takaisin vuodatuksen sivuihin. Eli minut ja koruni (niin vanhat kuin uudetkin) löydät tästä lähtien osoitteesta http://rosalii.vuodatus.net.

Hopeasavitöitä

Ensimmäiset hopeasavityöt on nyt poltettu. Tässä on kuva muutamasta kurssilla tehdystä riipuksesta. Horoskooppiriipukset olen tehnyt itselleni ja miehelleni. Nämä vielä saavat hieman patinaa pintaan ensikerralla, kun menen kurssille.

Hopeasavitöiden lisäksi tällä viikolla valmistui myös ranneketju itselleni. Mattoketju laskeutuu todella mukavasti ranteeseen. Hopean lisäksi ketjussa on myös savukvartsia.

Useamman päivän mielessäni on kummitellut ajatus helmikorvakoruista. Alkusysäyksen tuohon ajatukseen antoi mieheni täti, joka pyysi tekemään korvikset hänelle pisaranmuotoisista vaaleista makeanvedenhelmistä. Yritin kyseisiä helmiä metsästää, mutta tuloksetta. Laatikostani löytyi kuitenkin näitä soikeita makeanvedenhelmiä... ja lopputulos oli tällainen.

"Pisaran metsästys"

Vietimme tyttäreni kanssa "Paraskaveri päivää", kun hän halusi jonkin hyvän syyn antaa (ja tietysti saada :)) lahja. Neitokainen teki minulle vaaleanpunaisista ja vaalean sinisistä kissansilmähelmistä kaulakorun isänsä avustuksella (valitettavasti korusta ei ole nyt kuvaa). Ja minä tein tämän alla olevan korun vastalahjaksi maailman ihanimmalle prinsessalle.

"Pikku prinsessa"

Piina on vihdoin valloitettu, eli opin vihdoin 'Jens Pind' -nimisen hopeaketjun teon. Tässä lopputulos. Piinaa (1,0 mm langasta), hopeinen kuutiohelmi ja pari mustaa sardonyx-helmeä. Nuo sardonyx-helmet ovat todella kauniita... taisivat tulla kerran Satuhelmeltä tilatessa kiitoslahjana. Kiitos niistä siis Satuhelmeen!

"Piinaava arpakuutio"

Tuttava toi minulle pääsiäiseksi kasan erikokoisia malakiittihelmiä ja pyysi tekemään niistä kaulakorun ja korvikset.

Eilen alkoi hopeakorukurssi, joka kestää toukokuun puoleen väliin asti. Siellä iski inspiraatio ja illalla tuli tehtyä kotosalla tämä riipus hopealevystä. Itse kurssilla aloitin Jens Pind- eli Piina-ketjun teon (mutta siittä kuvaa sitten myöhemmin, kunhan koru on valmis). Ei se niin vaikeaa ollutkaan kuin kuvittelin... etenkin kun vauhtiin pääsi.

Mutta tässä esittelyssä tuo eilen illalla tehty riipus. Saapas nähdä jääkö se omaan kaulaan killumaan vai mihin se sattuu päätymään.

Tyttärelle tein toivomuksien mukaan keijun keveän prinsessakorun serkkupojan ristiäisiin/serkkutytön syntymäpäiville.

Helmet ovat sekoitus kiveä, lasia ja muovia. Mukana on mm. rhodoniittia, peridoottia jne. Vasta kuvaamisen jälkeen huomasin, että taisi olla aika vauhdikkaat juhlat, kun korukin on hieman saanut kolhuja... ainakin yksi prehniittisiru on tipahtanut. Mutta ainakin meillä oli mukavaa ja neiti oli ylpeä korustaan.

Nyt meni langat ihan solmuun :)

Tämä "Elämänpuu"-rintakoru syntyi eräänä maanantai-iltana katsellessani lemppariohjelmaa. Halusin tehdä itselleni korun tulevana viikonloppuna oleviin mieheni veljen pojan ristiäisiin. Ja tällainen siittä sitten syntyi. En ole mikään suuren suuri rintakoru-fani, mutta luulenpa että tämä päätyy koristamaan mekkoani.



Hopeaa, peridootti- ja vuorikristallisiruja sekä muutama hopeahelmi. Korun koko on n. 5x5 cm. Rintakorun kiinnitysmekanismi on tehty myös hopeasta.

Hopeatöitä vuorostaan. Pitkään kyti mielessäni hopeasormuksen teko levystä. Jokin aika sitten innostuin sahaamaan, naputtelemaan ja juottamaan itselleni ihka ensimmäisen sormuksen. Eilen sain viimein kiillotettua ja viimeisteltyä tämän esikoisen. Ja tässä se nyt sitten on. Olen ihan tyytyväinen... ottaen huomioon että tämä tosiaan on ensimmäinen ja tehty ilman ulkopuolista ohjausta.


Hopeasormuksen lisäksi viimeistelin eilen pari avaimenperää. Oikean puoleinen näistä on menossa valmistumislahjaksi. Vasemman puoleinen hakee vielä omistajaa.


Lopuksi esittelen vielä itselleni tehdyn kirjanmerkin (joka on saanut huomattavasti vaikutteita klemmarista :)). Se piirtyi eräänä iltana päiväkirjan sivun laitaan, ja pakkohan se oli toteuttaa. Ehkäpä se päätyy koristamaan päiväkirjaani.

Tässä muutama riipus. Vasemman puoleisessa on n. 1,5 cm kokoinen helmiäiskolikko ja hopealanka "polku" koristeena helmen päällä.

Oikean puoleisen riipuksen ryoliitti-markiisi on peräisin ystävänpäivä-SHY:ltäni Teetiltä. Korun idea tuli tuttavaltani joka tuskaili riipuksensa kanssa, kun se ei millään suostunut asettumaan kaulalle oikein päin. Tässä korussa sitä ongelmaa ei ole koska molemmat puolet ovat oikeita puolia. Riipus on laitettu keikkumaan kahteen ohkaiseen puuvilla nauhaan. Riipuksen korkeus on n. 5 cm.



Ja lopuksi yksi syy miksi pidän loppu talvesta... tulppaanit. Ne ovat todella kauniita. Nämä kuvan tulppaanit ovat tyttäreni valitsemia (siksi vaaleanpunaista).

Viikonloppuna tuli tehtyä pari rannekorua. Innostuksen aiheutti ystävänpäivälahjaksi saamani helmet. Ihanien SHY-helmipakettien takana oli Teeti Helmetti-foorumilta. Kiitokset Teetille ihanista inspiroivista paketeista!



Nuo vaaleanpunaiset fasettilasihelmet alkoivat kummitella ajatuksissani heti kun ne sain paketista esille. Ne suorastaan huusivat, että niistä on tehtävä jotain. Ja niistähän syntyi sitten loppujen lopuksi ihka ensimmäinen ranneketju, jossa olen käyttänyt hopea lankaa helmien yhdistämisessä ketjuksi. lisäksi halusin yhdistää valmiina ostamani ketjun tuohon kaveriksi.

Sinisen ketjun tein vaijeriin. Tämäkin on hieman erilainen mitä olen aiemmin tehnyt. Ketjussa on sinisiä säröhelmiä, hopeisia välihelmiä, musta onyxia ja ystävänpäivä-paketista löytyneitä kirkkaita fasettilasihelmiä. Tämänkin ketjun kaverina on valmiina ostettu ketju.

Ystävänpäivää vietetään jälleen lauantaina 14.2.2009. Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille jotka blogissani vierailette.

Lähdin mukaan Helmetissä ystävänpäivän piristykseksi järjestettyyn Salainen helmiystävä -helmivaihtoon. Homma toimii siis samalla periaatteella kuin tuo joulun tienoilla ollut Tonttu-SHY. Eli lyhyesti kerrottuna jokainen vaihtoon osallistuva saa oman ystävän tiedot ja lähettää hänelle paketin. Ja tässä tapauksessa ystävä paljastuu sitten ystävänpäivänä Helmetti-foorumilla.


Tällä kertaa minut yllätettiin oikein urakalla. Keskiviikkona sain postitse kotiin kirjeen, jonka sisältä paljastui tuo yllä oleva paketti. Voi mitä kaikkia ihanuuksia sieltä paljastuikaan. Swarowskin kristalleja, makeanvedenhelmiä, fasettilasihelmiä, jaspis breksia ovaali, fluoriitti kivilukko ja kirjanmerkki. Olin ihan mykistynyt jo tästä paketista.

Mutta mitäs tänään tapahtuikaan. Hieman ylipitkäksi venyneen työpäivän jälkeen minua odotti kotona jälleen paketti, jonka päälle oli merkitty kirjaimet SHY. Iik! Eihän tämä voi olla totta. Paketista paljastui taas mitä ihmeellisempiä helmiä. Näiden helmien myötä voisi sanoa, että kevät on saapunut minun helmilaatikkoon. Helmien värit toistivat vihreän eri sävyjä.


Tämä toinen kirje piti sisällään: nauhallinen serpentiini kolikoita, mintunvihreä mv-nauha, uurretut uusi-jade helmet, vihreitä lasihelmiä, fancy jasper-kolikko, ryoliitti-markiisi (tää on tosi kaunis, kauniimpi kuin kuvassa) ja firework jasper-ovaali. Tää on ihan liikaa. Mä olen ihan sanaton näiden helmien äärellä. Tuhannesti kiitoksia sinulle salainen ystäväni! Kiitos! Ja oikein paljon lämpimiä ajatuksia.

Eli näin tänne rantautui ystävänpäivä. Hyvää ystävänpäivää kaikille!

"Ystävyys on kuin tähti taivaalla, aina olemassa vaikkei näkyisikään!"

Kolme uutta riipusta.

Ensimmäinen vasemmalta: Tämän riipuksen tein joulun aikaan eräänä iltana, kun oli hetki rauhoittua kaiken joulutouhotuksen jälkeen. Riipus muodostuu hopealangasta, joka on poikkileikkaukseltaan neliönmuotoista ja Salaiselta helmitontultani saamastani punaisesta jaspiksesta. Korussa riippuva helmi on mahdollista vaihtaa. Sen pois kieputtaminen onkin tyttäreni mielipuhaa, jos hän sattuu syliini istahtamaan ja minulla on tämä riipus kaulassa.

Keskellä: Viime viikolla sain inspiraation tarttua vasaraan. Ja tällaista jälkeä sain aikaiseksi. (huomattavasti nätimpää, kuin se millaista jälkeä tyttäreni 5v. sai aikaan puuvasaran kanssa omassa huoneessaan suutuksissaan). Ensin väänsin korulle muodon 1,2 mm pyöreästä hopealangasta. Tämän jälkeen hakkasin sen vasaralla litteäksi. Toisen puolen kolhin vasaran laidalla epätasaiseksi ja toisen puolen hioin hienolla hiekkapaperilla mattaiseksi. Ajatus oli kiillottaa tuo mattainen puoli, mutta hiomisen jälkeen ihastuin tuohon mattapintaan, joten koru taitaa jäädä tällaiseksi. Riipuksen korkeus on vajaa 3 cm.

Oikeassa reunassa: Tämä on niin minun koru, kuin vain koru voi olla. Tykkään tästä ihan hirmuisesti. Riipus koostuu helmiäislaatasta tai ehkä paremminkin helmiäishelmestä. Sen läpi menee reikä. Lisäksi siinä on osittain litistetystä hopealangasta tehty koriste. Riipuksen korkeus on alle 2 cm.

Ystäväni täytti tällä viikolla 30. Tein hänelle lahjaksi riipuksen nahkanauhaan.

Nämä jaspis riipukset tein myös ennen joulua. Toinen päätyi lahjaksi äidilleni ja toisen onnellinen omistaja on tuleva anoppini.

Tämä avaimenperä sai osakseen kaikenlaista kohtelua. Sitä on taivuteltu, juotettu, patinoitu ja kiillotettu. Ja loppujen lopuksi olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Siittä tuli tarpeeksi rouheva ja miehekäs, vaikka onkin hopeaa. Avaimenperä päätyi lahjaksi siskoni miehelle.