Lusikoita

 
Vuoden vaihteessa sain mielenkiintoisen puhelinsoiton. Minulta kyseltiin olisinko kiinnostunut tekemään syntymäpäiväkorun alpakkalusikoista. Korun tulisi olla mieluiten rannekoru ja siinä tulisi ehdottomasti käyttää tietyn lusikan vartta, jossa on kaiverrus XXXXVIP. Lahja tulisi 46 vuotiaalle naiselle. Otin ehdottomasti haasteen vastaan... sillä se kuullosti niin hauskalta. Muutaman päivän päästä postilaatikosta löytyi kahdeksan alpakkalusikkaa.

Melko pian alkoi mielessä hahmottua minkälaisen korusta haluan. Minulla oli siis lähes vapaat kädet toteuttaa omia taiteellisia näkemyksiäni. Ja tällainen siittä sitten tuli. Paljaalle iholle korua ei kannata laittaa, sillä alpakka sisältää kuitenkin melko suuren määrän nikkeliä.
XXXXVIP (alpakkalusikoita ja hopeaa)

Lasia

Tämä riipus on odottanut valmistumistaan ja ainakin pari vuotta. Sain ystävältäni yhtenä vuonna lahjaksi itsetehdyn joulukalenterin. Jokaisen luukun päällä oli kaunis kuva ja sisällä päivään sopivia tehtäviä tai muistutuksia. Kalenterista jäi todella hyvä mieli ja siksi keräsin osan luukkujen kuvista talteen, jotta voisin niistä tehdä jonkinlaisen muiston itselleni.

Muisto (lasilaatta, paperikuva ja satiininauha)

Helmiä helmiä

Tämä kaunis rannekoru on valmistunut jo pikkujoulujen aikaan. Korussa on todella monta helmeä, joita en ole raaskinut käyttää.


Marina (hopeaa, onyxia, vuorikristallia, swarovski-kristalleja)


Ja korvikset kaveriksi.

Helmimietteitä

Helmiä, helmiä, helmiä. Taas on tullut tilailtua ja osteltua helmiä hieman joka suunnasta. Oulun käsityömessuillekin oli eksynyt useampi korutarvikkeiden myyjä. Ainakin yhden mop-nauhan ostin ja muutaman purkin papanahelmiä (kuten ystäväni nimittää papillonhelmiä).Vielä kun saisi tehtyä niitä korujakin. Ystävällä oli hyvä idea. Hän haalii kovasti lankoja itselleen (hieman samaan tyyliin kuin minä helmiä). Hän päätti, että uusia lankoja ei saa ostaa ennen kuin jotain on valmistunut. Lankojen kilomäärä pitää pysyä kotosalla kuulemma vakiona. Eli pystyisiköhän tätä soveltamaan helmiin... tällä tahdilla tulee halvaksi :)

Alla oleva työ on tilaustyö. Ystävä osti FMG:ltä alla olevan lasihelmen. Helmen vierellä oli pari turkoosia Swarowskin bicone kristellia, mutta ne eivät miellyttäneet häntä. Avasin ystävälleni helmilaarit joista hän etsiskeli helmelle hyviä kavereita. Satuin esittelemään kerran pyörittelemääni hopealanka helmeä... ja se sitten oli juuri se mihin ystäväni tykästyi. Eli ei sitten kuin tekemään toinen kaveriksi. Helmet on laitettu kolminkertaiseen vaijeriin jonka päihin olen itse lisännyt lukon. Olipa muuten vaikea kuvattava tuo helmi.

Oma kulta

Se on kai myönnettävä, että kesä on ohi. Ulkona sataa vettä ja on pimeää. Mutta nyt voikin sitten päivitellä blogia.
Mennyt kesä toi muutoksia allekirjoittaneen sivilisäätyyn sekä sukunimeen. Vasempaan nimettömään ilmestyi heinäkuun lopussa  Jukka Räsäsen toteuttama ihanan yksinkertainen sormus.


Ja tänään löytyi postilaatikosta tilaamani minikäyntikortit. Tilasin ne  moo.com:sta. Muutamaan kertaan olen noita miettinyt, mutta nyt viimein rohkaistuin kokeilemaan. Ja ihan tyytyväinen olen. Korttien lisäksi tilasin myös tarroja, joissa on kuva koruistani sekä teksti Rosalii.

Korujakin olen muutamia saanut tehtyä, mutta kuvaaminen on unohtunut. Tässä kuitenkin yksi kaulakoru, jonka tein tilauksesta työkaverini tyttärelle (5 v). Saapa nähdä kelpaako se. Koska mitään tarkempia ohjeita koruun en saanut. Ainakin meidän ekaluokkalainen tykkäsi.
Syyssato, karneoli, makeanveden helmiä ja hopeaa

Illuusio

Helmikuussa oli Helmetin kuukausi teemana vastakohdat. Tein silloin Omena-rannekorun, siinä käytin vuorikristallia ja puuhelmiä. Tämä koru oli jäänyt erään lastemme päiväkodin hoitajan mieleen, ja hän pyysikin minua tekemään korusta toisen version, jossa olisi käytetty joko mustia tai tumman ruskeita puuhelmiä. Ja tässä se nyt sitten on... musta versio Omenasta. Tässä korussa jotenkin vielä enemmän korostuu tuo vastakohtaisuus. Nuo mustat helmet näyttävät niin kovin painavilta vaikka ovat puuta, ja vuorikristalli tuntuu kirkkaudessaan olevan ihan eri planeetalta. Ja tuo lukko... Harvoin ostan isoja lukkoja, mutta nämä on kyllä ihania. Hmm, mikäs nimi tälle sopisi...

Illuusio, vuorikristalli, puu, hopea

Puusydän

Puusydän, puu helmi, hopeaa (valokuvamallina oma prinsessani)

Helmiä nyörissä

Vapun tienoolla sain tehtyä tämän rannekorun puuvillanyöristä ja hopeasta. Tämä on minun oma. Tykkään niin hirmusesti. Ja pitihän rannekorulle saada kaveriksi myös kaulakoru, joten samalla periaatteella syntyi myös kaulakoru (jossa on hieman vähemmän hopeahelmiä).

Ihanaa, pian päästään muuttamaan uuteen kotiin. Vielä pari viikkoa pitää kestää tätä kiirusta ja hössötystä muuton ja rakennusmiesten töiden valmistumisen kanssa. Sitten alkaa uudet hössötykset ja toivon mukaan löytyy myös sitä kauan kaivattua aikaa myös näille koruiluille ja blogin pidolle.

Vapaa liikkumaan, puuvillanyöriä ja hopeaa

Piparkakkunen

Pitkästä aikaa päivitystä tänne blogiin.
 Koruilu on ollut viime aikoina melko vähäistä, mutta yhden tilaustyön olen jälleen saanut tehtyä. Ystäväni ihastui paikallisen vaateliikkeen näyteikkunassa olleeseen kaulakoruun, ja kyseli  minulta josko pystyisin tekemään hänelle vastaavanlaisen. No tottakai asiaan piti alkaa perehtymään ja etsiä materiaaleja pitkin maailmaa. Jippii, hyvä tekosyy selata helmikauppojen sivuja. Ja tilauksessahan oli vain tähän koruun tulevat putki helmet... kumman paljon ne vain veivät tilaa, kun eihän nyt tuollaisia pieniä helmiä voi päästää matkustamaan ison valtameren yli ihan yksikseen. Siksipä paketissa olikin sen seitsemän sortin helmiä jälleen laatikoihin jemmattavaksi. Pientä kärhämää matkan varrella kai oli ollut, kun osa helmistä oli kuin sodasta tulleita... se on näitä nettitilaamisen varjopuolia... aina ei tiedä mitä saa :(.

Alkuperäisessä korussa oli pulleita lasikolikoita helmiäisten tilalla. Turkoosien helmiäis-helmien tilalle mallailtiin kyllä monenlaisia helmiä, mutta lopulta päädyttiin näihin ihaniin helmiäisiin, joita olen hillonnut laatikossani ainakin vuoden tai pari. Tavoista poiketen, päädyin ystäväni toiveiden mukaan tilaamaan hopeisten putkihelmien sijasta hopeoituja putkihelmiä... jotta saatiin korun hinta pysymään aisoissa.

Kevään piparkakkunen, helmiäistä ja hopeoituja putkihelmiä

Kuka pysäyttäisi kellot

Tämä talvi ja alkanut kevätkin ovat olleet ajan kulultaan uskomattoman nopeita. Kesäaika ja pääsiäinenkin tulivat ihan nurkan takaa yllättäen. Rakennusprojektit niin töissä kuin kotona sekä opiskelut ovat perheen lisäksi pitäneet hyvin huolen siittä että päiville on tullut täytettä. Valitettavasti siinä sivussa tämä rakas koruilu-harrastus on jäänyt melko vähälle... etenkin jos seuraa valmistuneita koruja. Ajatuksissa se on kyllä ollut alituiseen. Ja on se myös aiheuttanut sitä, että työkaluvarastoa on tullut hieman kasvatettua. Syksyllä investoin kuoppa-alasimeen ja nyt hankin prikkaleikkurin ison meren takaa. Nyt päätin yhdistää molempien työkalujen ekat testaukset samaan koruun. Ja tällainen siittä sitten syntyi.

So simple, hopeaa (halkaisija n. 15 mm)